Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio



Luku- ja katseluaika noin 20 minuuttia

Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio 2021 -kansikuva

Tässä monimediajulkaisussa tarkastellaan sitä, millaista kehitystä kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiossa on tapahtunut viime vuosina. Muutosta tarkastellaan mm. asenteiden, nuorisotyön käytäntöjen, osaamisen sekä suunnittelun ja johtamisen näkökulmasta.

- Mitä isoja kehityslinjoja kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiossa on havaittavissa?

- Onko koronapandemialla ollut merkittävä vaikutus nuorisotyön digitalisaatiokehitykseen?

- Mitkä ovat kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiossa keskeiset haasteet ja mahdollisuudet?

Monimediajulkaisu pohjautuu Verken tuottamaan Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio 2021 -selvitykseen.

Selvityksen tulokset perustuvat syys-lokakuussa 2021 toteutettuun kyselyyn, johon vastasi 907 nuorisotyöntekijää ja nuorisotyön esihenkilöä 227:stä kunnasta.

Kuntien nuorisotyön digitalisaation tilaa on kartoitettu Verken toimesta aiemmin vuosina 2013, 2015, 2017 ja 2019.

Tässä julkaisussa esitetyt lainaukset on kerätty vuoden 2021 kyselyn avovastauksista.

Julkaisun kaaviot on koottu yhdistelemällä eri vuosien tilastoaineistoa. Voit tarkastella kaaviodataa tarkemmin klikkaamalla kaavioiden tietoryhmiä.

Julkaisun videosisällöt on koottu Verken vuosina 2019–2021 tuottamista materiaaleista, kuten Töissä verkossa sekä Verke Live -videosarjoista.

Voit lukea koko raportin Verken sivuilta.

Aloitetaan muutamilla peruskäsitteillä.

Digitalisaatio =

Ilmiö, jolla tarkoitetaan digitaalisen teknologian yleistymistä yhteiskunnassa ja arkielämän toiminnoissa.

Digitalisaatio on myös yhteiskunnallinen muutosprosessi, joka vaikuttaa poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin, kuten demokratiaan ja kansalaisten osallisuuteen, työhön ja toimeentuloon sekä ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen ja vuorovaikutukseen.

Nuorisotoimialan digitalisaatio on ilmiö, joka muuttaa organisaatioiden rakenteita ja toimintakulttuuria sekä nuorille suunnattuja palveluita ja toimintamuotoja.

Digitaalinen nuorisotyö =

Nuorisotyötä kuvaava prosessi, jossa digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödynnetään tai käsitellään nuorisotyössä.

Digitaalinen nuorisotyö voi tapahtua sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä.

Digitaalista mediaa ja teknologiaa voidaan hyödyntää nuorisotyössä välineenä, toimintana ja sisältönä.

Verkkonuorisotyö =

Nuorisotyön työmuoto tai menetelmä, jota toteutetaan tietokoneverkoissa.

Verkkonuorisotyön toimintamuotoja ovat esim. verkko-ohjaus, verkkonuorisotalotoiminta sekä verkkopelitoiminta.

Verkkonuorisotyö on yksi esimerkki digitaalisesta nuorisotyöstä.

Digitalisaatio on näkynyt kunnallisen nuorisotyön arjessa jo pitkään.

Kun Verke toteutti ensimmäisen kuntakyselyn vuonna 2013, oli digitaalisuus kuntien nuorisotyössä lähes yhtä kuin Facebook ja digitaalista nuorisotyötä tehtiin pääasiassa tietokoneella.

Mobiiliteknologinen kehitys, sosiaalisen median murros, viestinnän visualisoituminen sekä uudet nuorisokulttuuriset ilmiöt ovat muuttaneet merkittävästi nuorisotyötä.

Tänä päivänä digitaalisuus ei rajoitu nuorisotyössä vain yksittäiseen palveluun, välineeseen, toimintaympäristöön tai toimintamuotoon, vaan se on osa koko nuorisotyön toimintakenttää.

Digitalisaatio myös huomioidaan entistä paremmin organisaatiorakenteissa ja nuorisotyön johtamisessa.

Kuntien nuorisotyössä suhtaudutaan digitalisaatioon myönteisesti, mutta digitalisaation kytkeytyminen nuorisotyön tavoitteisiin jakaa mielipiteitä.

Yli 90 % kuntien nuorisotyöntekijöistä ja nuorisotyön esihenkilöistä haluaa pysyä kartalla digitalisaation ja teknologian kehityksestä ja on kiinnostunut nuorten digitaalisista kulttuureista.

Noin puolet katsoo, että nuorten kohtaaminen digitaalisissa ympäristöissä on yhtä aitoa kuin kasvokkainen kohtaaminen. Niin ikään puolet kokee, että nuorisotyön yksi keskeisimmistä tehtävistä on nuorten digitaalisen osaamisen vahvistaminen.

Ymmärrys siitä, mitä on digitaalinen nuorisotyö ja mitä hyötyä siitä on, jakaa vastaajien mielipiteitä.


Kunnan nuorisotyöntekijällä on säännöllisessä nuorisotyöllisessä käytössään keskimäärin seitsemän digitaalista palvelua.

Suosituimmat palvelut ovat Instagram, WhatsApp ja Facebook.

Älypuhelinten ja visuaalisen viestinnän merkityksen kasvu näkyy, kun katsotaan kunnallisen nuorisotyön käyttämien somepalveluiden muutosta.

Vakiintuneiden palveluiden ohella suosiota ovat viime vuosina nostaneet etenkin Discord sekä lyhyiden videoiden jakamiseen suunnattu TikTok.


Nuorisotyön muuttuminen entistä mobiilimmaksi näkyy palvelujen lisäksi myös välineistössä.

Lähes kaikilla kuntien nuorisotyöntekijöillä on käytössään työnantajan tarjoama älypuhelin sekä kannettava tietokone. Älypuhelinten teknisten ominaisuuksien kehittymisen myötä digikameroiden sekä tablettien tarve ja merkitys ovat vähentyneet.

Esihenkilöistä kaksi kolmesta arvioi, että nuorisotyön käytössä oleva digitaalinen infrastruktuuri on parantunut kunnassa viimeisen vuoden aikana.

Toisaalta joka viides työntekijä kokee, että työnantajan tarjoama älypuhelin ei vastaa omiin tarpeisiin. Vajaa viidennes työntekijöistä myös pitää kunnan tarjoamia verkkoyhteyksiä riittämättömänä.


Koronapandemian aikana kuntien nuorisotyössä on lisätty verkkonuorisotyön määrää, kun taas digitaalisuuden hyödyntäminen fyysisissä palveluissa ja toiminnoissa on vähentynyt.

Digitaalisuutta hyödynnetään eniten yhteydenpitoon ja kohtaamiseen.

92 % nuorisotyöntekijöistä oli pitänyt viimeisen kolmen kuukauden aikana yhteyttä nuoriin sosiaalisen median tai viestipalvelun avulla.

60 % ilmoitti käyneensä nuorten kanssa ohjauskeskusteluja verkon välityksellä.

28 % totesi mahdollistaneen nuorille etäosallistumisen tapahtumaan tai toimintaan verkossa.

Digitaalinen pelitoiminta, digitaalisuuden hyödyntäminen nuorten ryhmäyttämisissä sekä teknologiakasvatuksellinen toiminta näyttävät hieman vähentyneen kunnallisessa nuorisotyössä vuoteen 2019 verrattuna.

"Olen itse digimaailmassa kasvanut nuori, joten tiedän tarpeen löytää oma, turvallinen yhteisö, jolla on samoja mielenkiinnon kohteita. Digitaalisuuden kautta olemme onnistuneet saavuttamaan niitä nuoria, jotka eivät käy perinteisillä nuorisotiloilla.
“Digitaaliset palvelut tavoittavat nuoria sijainnista riippumatta. Anonyymina nuori saa tulla juuri sellaisena kuin hän itse haluaa olla. Esim. vammaisuus, ihonväri, sukupuolenkorjausprosessi, puhevika tai oma paikkakunta ei anonyymeissa digipalveluissa näy."

Miten koronapandemia on vaikuttanut nuorisotyöhön?

"Laittanut meidät laajemmin pohtimaan sitä, miksi nuorisotyön tulisi olla verkossa tai miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää. Koronan aikana teimme ketteriä kokeiluja nuorten tavoittamiseksi ja se työ jatkuu edelleen. Kriittisesti olemme pohtineet sitä, mitä digitaalinen nuorisotyö antaa nuorillemme verrattuna kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen."

"Hetkellisesti digitaalinen nuorisotyö oli kärkihanke ja siihen panostettiin suuresti. Kun korona on alkanut väistyä, tuli meidän luopua digitaalisesta nuorisotyöstä. Emme esimerkiksi saa päivystää enää discordissa. Sillä 'kyllähän nuoret tulevat avoimeen toimintaan'."

"Sienimetsällä käynti antaa nuorille enemmän sisältöä kuin tiktok. Digihomma on hyvä niille ohjaajille, jotka sitä osaavat ja siitä pitävät. Minä uskon kohtaamiseen livenä ja olen siinä hyvä. Itse en voi sietää koneella istumista ja ruudun tuijotusta."

Useissa avovastauksissa nostettiin esiin, että omissa digitaidoissa on koronapandemian aikana tapahtunut parantumista, kun työtä on pitänyt tehdä uusilla välineillä ja uusissa ympäristöissä.

Tulokset osoittavatkin, että digitaalisen osaamisen suhteen vaikuttaa tapahtuneen viime vuosina myönteistä kehitystä.

94 % työntekijöistä ja esihenkilöistä arvioi oman digiosaamisensa vähintään tyydyttäväksi.

44 % vastaajista arvioi digiosaamisensa hyväksi tai erinomaiseksi. Vuonna 2019 vastaavaa arvioi alle kolmasosa.

Vahvimpana osaamisalueena koetaan media- ja informaatiolukutaito ja heikoimpana digitaalisten sisältöjen tuottaminen.

Vertailtaessa tuloksia vuoteen 2019 näyttää digiosaamisen kehittymistä tapahtuneen pääasiassa laitteiden ja sovellusten hallinnassa.

Lähes kolme neljästä (72 %) ilmoitti kaipaavansa koulutusta digiasioissa.

Puutteellisen osaamisen lisäksi merkittävimpinä digitaalisen nuorisotyön haasteina koetaan työntekijöiden keskuudessa riittämätön työaika sekä työnantajan asettamien tavoitteiden tai ohjeistusten uupuminen.

“Nuorisotyössä puhutaan paljon siitä, että digitaalista nuorisotyötä tulisi tehdä paljon ja laatutavoitteet ovat korkealla. Korona-aika on lisännyt mielestäni työntekijöiden painetta tehdä digitaalista nuorisotyötä, kuitenkaan tämä ei näy toimenkuvassa tai työajassa. Pitäisi siis jälleen kerran tehdä samassa ajassa enemmän.”

Esihenkilöt pitävät suurimpina nuorisotyön digitalisaation haasteina osaamisen sekä henkilöstö- ja taloudellisten resurssien puuttumista.

Esihenkilöiden mukaan kunnan nuorisopalvelujen digitalisaatiota vauhdittavat eniten sellaisten valmiiden nuorisotyöllisten toimintamallien ja teknisten ratkaisujen hyödyntäminen, jotka eivät vaadi organisaatiolta investointeja.

"Minusta ainakin meidän organisaatiossa, mutta myös valtakunnallisesti haasteena on, että digitaalisuus on "muoti-ilmiö" jonka äärelle ei ole pysähdyttyä miettimään:
1) mitä meidän organisaatiossa tarkoitamme digitaalisella nuorisotyöllä
2) mitä tavoittelemme (tavoitteet/keinot) sillä
3) mihin suuntaan haluamme työtä kehittää."

Vaikka lähes puolet kuntien nuorisotyön ammattilaisista koki tavoitteiden puuttumisen merkittävänä nuorisotyön digitalisaation haasteena, asetetaan digitaaliselle nuorisotyölle yhä useammin tavoitteita ja toimintaa arvioidaan aiempaa enemmän.

Valtaosassa kuntia digitalisaatio on huomioitu nuorisopalveluiden strategiassa tai toimintasuunnitelmassa jollain tasolla.

Toisaalta vain joka kolmannessa kunnassa on asetettu tavoitteet digitaaliselle nuorisotyölle.

Yhdeksässä kymmenestä kunnasta arvioidaan jollain tavalla digitaalisen nuorisotyön toteutumista. Yleisimpiä arviointitapoja ovat työyhteisökeskustelut, nuorille suunnatut kyselyt sekä itse- ja vertaisarvioinnit.

Tulosten mukaan joka toisessa kunnassa siis arvioidaan digitaalista nuorisotyötä, jolle ei kuitenkaan ole asetettu tavoitteita.

“Johtoryhmällä ei ole mitään tavoitetta asetettuna digitaaliseen nuorisotyöhön. Esimiehet eivät ole sitoutuneita digitaalisen nuorisotyön tukemiseen.”

Tapahtuiko koronapandemian aikana kunnissa nuorisotyön digiloikka?

Nuorisotyö siirtyi koronapandemian alussa laajalla rintamalla verkkoon ja verkkonuorisotyöllisessä toiminnassa näkyy selvää pysyvää kasvua.

Koska fyysiset palvelut ja toiminnot piti lakkauttaa hetkellisesti ja siirtää nuorten kohtaaminen verkkoon, kaventui digitaalisuus kunnissa nuorisotyön toimintaympäristöksi.

Digitaalinen nuorisotyö on ollut korona-aikana lähes yhtä kuin verkkonuorisotyö.

Korona-aika on kuitenkin näyttäytynyt nuorisotyön ammattilaisille hyvin erilaisena riippuen kunnasta ja sen lähtökohdista.

Osa nuorisotyön ammattilaisista piti muutosta mahdollisuutena kehittyä sekä henkilökohtaisesti että työyhteisönä, toisille aika näyttäytyi pakkopullana.

Useat työntekijät kokevat, että pandemia-aika on ollut selviytymiskamppailua: Pandemian alkuvaiheessa mentiin vauhdilla verkkoympäristöihin, mutta kyse oli monen mielestä lähinnä pakosta ja pyrkimyksestä selviytyä ilman suunnitelmaa ja selkeitä tavoitteita.

Kun rajoitukset höllentyivät, siirryttiin kunnissa mahdollisimman nopeasti takaisin fyysisiin toimintoihin ilman että saaduista kokemuksista olisi tehty arviointia.

Verken kyselyn tulokset eivät anna viitteitä siitä, että pandemian aikana kunnissa olisi tapahtunut nuorisotyön digiloikka laajalla rintamalla.

Vertailu vuoden 2019 tuloksiin osoittaa, että kunnallisessa nuorisotyössä ei näytä tapahtuneen oleellista muutosta asenteissa, digitaalisten palvelujen käytössä, toimintamuodoissa tai välineissä. Vastaajien kokonaisarvio omasta digiosaamisesta on jonkin verran parantunut, mutta tarkemmin katsottuna osaaminen ei näytä merkittävästi monipuolistuneen.

Tulokset eivät siis anna tukea näkemykselle, että kuntien nuorisopalvelujen toimintakulttuurissa olisi tapahtunut korona-aikana merkittävää muutosta.

Toisaalta valtaosa esihenkilöistä arvioi, että kunnan nuorille suunnatut digitaaliset palvelut olivat parantuneet viimeisen vuoden aikana.

Niin ikään useat työntekijät nostivat avovastauksissa esiin sen, että pandemian aikana omassa kunnassa oli kehitetty merkittävästi digitaalista nuorisotyötä, kun nuorisotyötä oli lähdetty kokeilemaan uusissa ympäristöissä. Yhä useammassa kunnassa myös asetetaan tavoitteita digitaaliselle nuorisotyölle ja toimintaa arvioidaan monipuolisemmin.

Osaamisen vahvistuminen laitteiden ja ohjelmistojen käytössä on lisäksi antanut työntekijöille ja esihenkilöille lisää uskallusta ja itsevarmuutta lähteä kokeilemaan uusia digitaalisia ympäristöjä ja toimintamuotoja.

Monessa kunnassa on siis otettu tärkeitä askeleita nuorisotyön digitalisaatiossa, minkä vuoksi kehitystä ei pidä aliarvioida.

Lopuksi

Digitalisaatiokehitys ei tule hidastumaan, joten uudet teknologiset innovaatiot ja nuorisokulttuuriset ilmiöt tulevat haastamaan jatkuvasti nuorisotoimialaa.

Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio ei ole viime kädessä välineellinen vaan kulttuurinen muutos, joka tapahtuu niin käytännön nuorisotyössä kuin koko organisaatiokulttuurissa.

Tulevaisuudessa nuorisotyötä ei tulla jaottelemaan sen mukaan, tapahtuuko se verkossa vai kasvokkain, vaan sen mukaan, mitä nuorisotyöllisiä tavoitteita toiminnalla halutaan edistää.

Nuorisotyön digitalisaatiossa oleellisinta ei siis ole se, miten verkko taipuu nuorisotyön toimintaympäristöksi, vaan miten nuorisotyö edistää digitaalisessa yhteiskunnassa nuorten kasvua ja kehitystä, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen karttumista.

Kiitos mielenkiinnosta!


Jos haluat tietää tarkemmin esimerkiksi oman kuntasi tai alueesi tuloksista, voit ottaa yhteyttä osoitteeseen heikki@verke.org.

Teksti: Heikki Lauha
Ulkoasu: Matilda Maunula
Videot: Marcus Lundqvist